PYHÄTÄR 2022

Kaikki asettui taas täydelliseen järjestykseen. Näyttelyn (ja lasten avaruusmaalausten) innoittamana valitsin aloittaa violetin herkullisilla väreillä. Kaatamastani abstraktista pohjasta löysin kauniit kasvot, tanssilliset kädet sekä valtavasti kukkia. Kylmät värit tarvitsivat jonkin hehkuvan elementin, johon kulta tuntui kutsuvalta valinnalta.

Sana ”pyhä” tarkoittaa alunperin ”erotettu”, ”rajattu” ja ”merkitty”. Se tarkoittaa alkuperältään jumalallista olentoa ja tapahtumaa. Sillä on erityinen ja muuttuva paikka kulttuureissa. Entisaikoina pyhänä pidetty ei tänä päivänä välttämättä enää herätä pyhyyden tunteita. Tanssi on yksi taiteen ja pyhyyden ilmaisumuoto ja se kietoutuu kokonaisuuteen saumattomasti.

Violetti korostuu tässä maalauksessa lähes päärooliin. Violetin symboliikkassa korostuu henkisyys, luovuuteen, raskasmielisyyteen ja syviin tuntemuksiin. Se on myös magian, salaperäisyyden ja pyhyyden väri. Aistillinen ja herkkä vaaleanpunainen täydentää violetin voimaa. Orvokkeja pidetään vaatimattomuuden ja kainouden vertauskuvana, jotka ovat edelleen suomalainen hyve. Keskiajalla kevään ensimmäistä orvokkia juhlittiin mm. tanssimalla.

Pyhätär oli yhteisnäyttely ”Pyhättäret”(2022) nimikkoteokseni. Se on myös painokuvituksena myymässäni taidepakassa ja edustaa sanaa ”Kauneus”, korttia numerolla 6.