NÄKY 2022

Oletko koskaan mokannut? Ja sen sijaan että olisit lopettanut, onnistuitkin?
Tähän maalaukseen liittyy antisankarillinen luomisprosessi. Ensireaktioni juuri kaatamaani abstraktiin pohjaan oli puhdas tahto polttaa se. Näin vain epämiellyttäviä värejä, sekoitteita ja tekstuureja. Olin pettynyt luomukseeni.
Olin luonut sisäisen konfliktin. Intuitiivinen puoleni halusi tuhota pohjan ja jatkaa seuraavaan maalaukseen. Mutta optimistinen puoleni halusi jatkaa. Voisiko tässä epäonnistumisessa olla opittavaa? Jos kaikessa on Kauneutta, löytyisikö sitä täältäkin? Ehkä minulla oli jotain todistettavaa itselleni. Päätin sitoutua maalauksen valmistamiseen, tuli mitä tuli.

Ja tulihan sitä. Niin paljon kuin nautin maalaamisesta, tämä prosessi oli työläs. Minulta vaati ylimääräistä vaivaa pitää lupaukseni ja pitkiä taukoja välillä. Liian monta kertaa yritys ja erehdys saivat minut turhautumaan. Päätin leikata kaikki virheet pois, vaikka kynsimällä jos oli pakko.

Mutta se ärsytys sai minut löytämään jotain uutta: hiomisen, raapimisen ja viiltämisen. Siitä syntyikin särmikästä tekstuuria pintaan, joka toi ilon takaisin tekemiseen. Todella ärsyttävää saada oppimisen palkinto näin!
Pohjoismaiset mytologiat kertovat tarinoita sarvipäisestä Hiiden Hirvestä ja Alkuhärästä, ensimmäisestä shamaanista ja metsän jumalista. Luonnon kuninkaalliset eeppisessä Saagassaan.

Ehkä me kaikki olemme Hallitsijoita oman kupolimme alla. Henkilökohtaisesti löydän tässä arkkityyppisen metafooran parisuhteelle. Ehkä suhteen Aasi on oikeasti Kuningas Hirvi. Ehkä Petomainen Akka onkin Shamaanikuningatar. Molemmat sokeita omassa visiossaan suojellakseen kuningaskuntaa. Ehkä ruma sotku onkin oikeasti Kauneutta piilossa. Ehkä kaikessa onkin kyse vain näkökulmasta?
Olen niin tyytyväinen, että päätin viedä tämän maalauksen loppuun.